Kun työntekijä kirjautuu Microsoft 365:een kotitoimistolta, avaa taloushallinnon tiedoston matkalta tai käyttää yrityksen järjestelmää omalla puhelimellaan, pelkkä toimiston palomuuri ei enää suojaa yritystä. Yritysverkon zero trust kehitys vastaa juuri tähän muutokseen: käyttäjää, laitetta tai verkkoyhteyttä ei pidetä automaattisesti luotettavana vain siksi, että se on joskus ollut yrityksen verkossa.
Zero trust ei tarkoita sitä, että työntekijöiden työnteosta tehdään hankalaa tai että jokaista klikkausta epäillään. Kyse on hallitusta tavasta varmistaa, että oikea henkilö käyttää hyväksyttyä laitetta ja pääsee vain niihin tietoihin, joita hän tarvitsee. Pienelle tai keskisuurelle yritykselle tämä näkyy ennen kaikkea vähäisempinä tietoturvariskeinä, selkeämpinä vastuualueina ja ennakoitavampana IT-ympäristönä.
Miksi perinteinen verkkosuojaus ei enää riitä
Aiemmin yrityksen tietojärjestelmät sijaitsivat usein toimiston palvelimella, ja työntekijät käyttivät niitä työpisteiltään. Verkkoa suojattiin ulkoreunalta palomuurilla, ja sisäverkossa liikkumista rajoitettiin vähemmän. Malli toimii edelleen osana tietoturvaa, mutta se ei yksin vastaa nykyiseen työskentelyyn.
Tiedostot, sähköposti ja toiminnanohjaus voivat olla pilvessä. Työtä tehdään kannettavilla tietokoneilla, mobiililaitteilla ja etäyhteyksillä. Myös tulostimet, kameravalvonta, langattomat tukiasemat ja tuotannon laitteet voivat olla verkossa. Jos yhden käyttäjätunnuksen salasana vuotaa tai suojaamaton laite pääsee verkkoon, hyökkääjän ei pitäisi päästä etenemään vapaasti järjestelmästä toiseen.
Zero trust -ajattelussa luottamus tarkistetaan käyttötilanteen mukaan. Järjestelmä arvioi esimerkiksi, kuka käyttäjä on, mitä hän on tekemässä, millä laitteella hän kirjautuu ja täyttääkö laite yrityksen turvallisuusvaatimukset. Jos tilanne poikkeaa normaalista, käyttö voidaan estää tai pyytää lisävahvistusta.
Yritysverkon zero trust -kehitys alkaa näkyvyydestä
Teknologiaa ei kannata hankkia ensimmäisenä. Ensin on tiedettävä, mitä ympäristössä jo on ja mikä on yrityksen työn kannalta olennaista. Monessa organisaatiossa käytössä on vuosien aikana kertynyt yhdistelmä työasemia, henkilökohtaisia mobiililaitteita, verkkolevyjä, pilvipalveluja ja eri toimittajien järjestelmiä. Tällöin suurin riski ei välttämättä ole yksittäinen laite, vaan se, ettei kokonaisuudesta ole ajantasaista kuvaa.
Kartoituksessa selvitetään, ketkä tarvitsevat pääsyn mihinkin järjestelmiin, missä tärkeä tieto sijaitsee ja millä laitteilla sitä käsitellään. Samalla tarkastetaan käyttäjätunnukset, vanhat työntekijätunnukset, ylläpitäjäoikeudet, etäyhteydet sekä käytössä olevat Azure- ja Microsoft 365 -asetukset. Tavoitteena ei ole tehdä raporttia raportin vuoksi, vaan löytää korjattavat kohdat oikeassa järjestyksessä.
Usein ensimmäiset parannukset ovat hyvin konkreettisia: kaikille käyttäjille otetaan käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen, yhteiskäytössä olevat tunnukset poistetaan ja järjestelmäkohtaiset ylläpitäjäoikeudet rajataan. Nämä toimet pienentävät riskiä nopeasti ilman, että koko verkkoratkaisua tarvitsee rakentaa uudelleen.
Käyttäjäidentiteetti on uusi suojausraja
Käyttäjätunnus on monessa yrityksessä avain sähköpostiin, tiedostoihin, asiakasjärjestelmiin ja laskutukseen. Siksi tunnuksen suojaaminen on zero trust -mallin keskeinen osa. Vahva salasana on edelleen tarpeen, mutta se ei yksin riitä. Tietojenkalasteluviestit ja vuotaneet salasanat voivat ohittaa pelkän salasanan varaan rakennetun suojauksen.
Monivaiheinen tunnistautuminen lisää kirjautumiseen toisen varmistuksen, esimerkiksi puhelinsovelluksen hyväksynnän. Käyttöoikeuksia kannattaa hallita roolien perusteella: myynnin, taloushallinnon ja teknisen ylläpidon tarpeet ovat erilaiset. Kun työntekijä vaihtaa tehtävää tai työsuhde päättyy, oikeudet voidaan muuttaa tai poistaa hallitusti.
Erityistä huomiota vaativat ylläpitäjätunnukset. Niillä ei pidä lukea sähköpostia tai tehdä tavallista toimistotyötä, vaan niitä käytetään vain silloin, kun ylläpitotoimi todella sitä edellyttää. Tämä vähentää merkittävästi tilannetta, jossa haitallinen viesti tai verkkosivu kaappaa laajat oikeudet.
Hyväksytty laite on osa käyttöoikeutta
Zero trust ei tarkista vain käyttäjää, vaan myös laitteen kuntoa. Yrityksen kannettava tietokone voi olla hallinnassa siten, että käyttöjärjestelmäpäivitykset, virustorjunta, levyn salaus ja näytön lukitus ovat kunnossa. Jos sama käyttäjä yrittää avata arkaluonteista aineistoa vanhalla suojaamattomalla koneella, pääsyä voidaan rajoittaa.
Tämä ei tarkoita, että jokainen laite pitäisi vaihtaa välittömästi. Käytännön ratkaisu riippuu laitekannasta, työn liikkuvuudesta ja käsiteltävän tiedon tasosta. Toimistotyötä tekevä yritys voi aloittaa hallitsemalla työasemat ja mobiililaitteet. Organisaatiossa, jossa käytetään tuotannon erikoislaitteita tai vanhaa ohjelmistoa, niiden eristäminen omaan verkkosegmenttiinsä voi olla järkevämpi ensimmäinen toimenpide.
Laitteiden hallinta helpottaa myös arkea. Kadonnut puhelin voidaan lukita, uuden työntekijän tietokone voidaan ottaa käyttöön samoilla asetuksilla kuin muillakin ja rikkoutuva laite voidaan korvata ilman, että käyttäjän pääsyoikeuksia rakennetaan alusta asti käsin.
Verkko jaetaan tarkoituksenmukaisiin osiin
Verkon segmentointi on zero trustin käytännön toteutusta. Vierailijoiden langaton verkko, työasemat, palvelimet, tulostimet, kamerat ja mahdolliset tuotantolaitteet eivät tarvitse samoja yhteyksiä toisiinsa. Kun liikennettä rajataan, yhden laitteen ongelma ei leviä automaattisesti koko yrityksen ympäristöön.
Pienessä toimistossa tämä voi tarkoittaa erillisiä verkkoja henkilöstölle, vieraille ja IoT-laitteille. Laajemmassa ympäristössä määritellään tarkemmin, mitkä palvelimet, sovellukset ja työasemat tarvitsevat yhteyden toisiinsa. Rajauksia ei tehdä summassa, sillä liian tiukka sääntö voi pysäyttää tulostuksen, varmuuskopioinnin tai liiketoiminnan kannalta tärkeän ohjelmiston. Siksi muutokset suunnitellaan, testataan ja dokumentoidaan.
Palomuuri on edelleen tärkeä, mutta sen tehtävä ei ole vain pitää ulkopuoliset poissa. Hyvin konfiguroitu palomuuri valvoo myös liikennettä verkon eri osien välillä, tukee turvallisia etäyhteyksiä ja antaa ylläpidolle näkyvyyttä poikkeamiin. Lokit ja hälytykset ovat hyödyllisiä vain, jos joku seuraa niitä ja reagoi sovitulla tavalla.
Toteutus kannattaa tehdä vaiheittain
Koko zero trust -mallia ei tarvitse saada valmiiksi yhdellä projektilla. Itse asiassa vaiheittainen toteutus on useimmille pk-yrityksille turvallisin ja kustannustehokkain tapa. Ensimmäisessä vaiheessa korjataan ilmeisimmät riskit: tunnusten suojaus, päivitykset, varmuuskopiot ja laitteiden perushallinta. Sen jälkeen kehitetään käyttöoikeuksia, verkkosegmentointia ja valvontaa liiketoiminnan tarpeiden mukaan.
Hyvä toteutus huomioi myös poikkeustilanteet. Miten toimitaan, jos työntekijä vaihtaa puhelinta? Kuka saa hyväksyä uuden käyttäjän oikeudet? Miten päästään kriittiseen järjestelmään, jos tunnistautumissovellus ei ole käytettävissä? Kun näihin tilanteisiin on sovittu toimintatapa etukäteen, tietoturva ei muutu työn esteeksi.
Henkilöstön ohjeistus kuuluu samaan kokonaisuuteen. Lyhyt, selkeä ohje epäilyttävän sähköpostin ilmoittamisesta ja salasanan käsittelystä on käytännössä arvokkaampi kuin pitkä tietoturvapolitiikka, jota kukaan ei ehdi lukea. Työntekijälle pitää myös kertoa, keneltä saa apua nopeasti, kun kirjautuminen tai laite ei toimi.
Vastuun pitää olla selkeä myös käyttöönoton jälkeen
Zero trust ei ole kertaluonteinen asennus. Uusia työntekijöitä aloittaa, laitteita vaihdetaan, ohjelmistoja otetaan käyttöön ja uhkakuvat muuttuvat. Siksi ylläpito, päivitykset, käyttöoikeuksien tarkistus ja varmuuskopioiden toimivuuden seuranta on sovittava osaksi normaalia IT-palvelua.
Karjalan Datahuolto voi yhdistää tämän työn samaan kokonaisuuteen, jossa hallitaan työasemat, verkkolaitteet, pilvipalvelut, tietoturva-asetukset ja käyttäjätuki. Asiakkaalle olennaista on tietää, kuka ottaa tilanteen haltuun, kun laite ei täytä vaatimuksia, käyttäjä tarvitsee uuden oikeuden tai verkossa havaitaan poikkeama. Yksi yhteyshenkilö ja selkeä vastuunjako säästävät aikaa erityisesti kiireisessä arjessa.
Zero trust -kehityksen paras lähtökohta ei ole pelko eikä yksittäinen tuote. Se on päätös siitä, että yrityksen tiedot, laitteet ja käyttäjät pidetään hallinnassa samalla huolellisuudella kuin muutkin liiketoiminnan tärkeät asiat. Kun perusta rakennetaan vaiheittain ja arjen työ huomioiden, tietoturva tukee työn tekemistä sen sijaan, että se hidastaisi sitä.